Palaa listaukseen

Konsernirakenteen jatkovalmistelulla luodaan edellytyksiä toimivalle maakunnalle

Konsernirakenne määrittelee tulevan maakunnan toimintaa. Konsernirakenteesta ilmenee esimerkiksi miten eri tehtävät sijoittuvat organisaatiossa, miten maakunta toimii ja missä tehdään maakuntaa koskevat päätökset. Mistä konsernirakenteen jatkovalmistelussa on kyse? Miten konsernirakennetta on valmisteltu ja millaisessa vaiheessa valmistelu on nyt? Mikä on konsernirakenteen merkitys? Muutosjohtaja Marja Perälä vastaa konsernirakennetta ja sen jatkovalmistelua koskeviin kysymyksiin.  

Muutosjohtaja Marja Perälä ja konsultti Jouko Luukkonen ovat mukana konsernirakenteen valmistelussa myös vuonna 2019.

Konsernirakenteen valmistelua jatketaan vuonna 2019. Kuvassa muutosjohtaja Marja Perälä ja konsultti Jouko Luukkonen.

Konsernirakenteen valmistelu käynnistettiin maaliskuussa 2018. Kesällä 2018 on hyväksytty alustava konsernirakenteen hahmotelma. Nyt meneillään on konsernirakenteen jatkovalmistelu, jossa tarkennetaan ja konkretisoidaan kesän hahmotelmaa. 

 

Mitä kesän hahmotelma tiivistetysti sisältää?

Kesällä hyväksyttiin maakunnan kokonaiskuva. Siinä hahmotettiin, minkälaisia poliittisia toimielimiä maakunta tarvitsee toimiakseen ja minkälaiseksi maakuntaviraston toiminta rakennetaan. Maakuntavaltuuston ja -hallituksen lisäksi osaksi poliittista rakennetta hyväksyttiin lautakuntamalli, johon kuuluvat perusturvan ja aluekehittämisen lautakunnat.

Maakuntaviraston rakenne muodostettiin konserni- ja strategiapalveluista (eli hallinto- ja kehittämispalveluista) sekä sote-järjestämisen ja aluekehittämisen toiminnosta. Liikelaitoksen osalta päädyttiin yhden liikelaitoksen malliin, joka tuottaa maakunnan pelastuspalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut.

Hahmotelmassa ei vielä haluttu lyödä lukkoon sitä, organisoituvatko maakunnan strategia- ja konsernipalvelut yhteen vai erikseen, vaan molemmat vaihtoehdot otettiin mukaan jatkovalmisteluun. 

 

Millainen merkitys konsernirakenteella on?

Konsernirakenteella varmistetaan, että maakunta toimii ja tuottaa sille kuuluvat palvelut. Rakenteella määritellään, miten eri tehtävät ja toiminnot sekä työntekijät sijoittuvat kokonaisuuteen. Sen yhteydessä määritellään lisäksi valta- ja vastuusuhteet, eli missä päätöksenteko eri asioissa tapahtuu ja miten esimiessuhteet rakentuvat.  

Tällä hetkellä rakenteiden painopisteenä on määritellä, mitkä ovat maakunnan eri toimielinten, maakuntavaltuuston, maakuntahallituksen ja lautakuntien tehtävät, valta ja vastuusuhteet. Lisäksi tarkennetaan maakunnan tehtäväkokonaisuuksia ja määritellään, minkälaisia asioita voitaisiin ratkaista viranhaltijapäätöksinä.   

Valmistelun edetessä tehtävät kaiken aikaa konkretisoituvat. Vähitellen alkaa hahmottua, minkälaisia tehtäviä maakunta voi tarjota henkilöstölleen. Työntekijöiden kannalta keskeistä on, että rakenteesta löytyy jokaiselle tehtävät ja paikka. Lisäksi työntekijälle on tärkeää tietää, kuka on esimies. 

 

Millaisia linjauksia jatkovalmisteluun on tehty? 

Jatkovalmistelussa on nyt tehty linjaus maakunnan strategia- ja konsernipalvelujen organisoitumisesta yhteen lukuun ottamatta viestintää, varautumista, edunvalvontaa sekä sisäistä tarkastusta. Nämä tehtävät sijoittuvat maakuntajohtajan alaisuuteen. 

Jatkovalmistelussa on myös linjattu, että konserni- ja strategiapalvelut järjestetään hallinnollisesti keskitetysti, mutta niiden toiminta hajautetaan maakunnan yksiköihin ja liikelaitokseen. 

  

Mitkä ovat jatkovalmistelun keskeisiä tehtäviä? 

Keskeisiä tehtäviä voidaan listata kuusi kappaletta:

  1. Tunnistetaan asiat, joihin tarvitaan poliittista päätöksentekoa ja asiat, jotka voidaan ratkaista maakuntavirastossa viranhaltijapäätöksinä. Näin saadaan hahmotettua valtuuston, hallituksen sekä lautakuntien roolit ja tehtävät sekä asiat, joita niissä käsitellään.  
  2. Tarkennetaan ja konkretisoidaan, minkälaisia tehtäviä maakuntaan konkreettisesti siirtyy eri organisaatioista ja miten nämä tehtävä olisi järkevä sijoittaa kokonaisuuteen. Lisäksi hahmotetaan, minkälainen seuraavan tason hierarkinen rakenne tehtäväkokonaisuuksiin olisi järkevä. Näin alkavat hahmottua johtamisjärjestelmän rakenteet.
  3. Määritellään yhteisten strategia- ja konsernipalvelujen toimintaperiaatteet huomioiden, että ne tuottavat palveluja koko konsernille, myös liikelaitokselle.
  4. Hahmotetaan karkealla tasolla, minkä verran henkilöstöä on arvioitu sijoittuvan eri tehtäviin, jotta kokonaisuudesta ja sen eri osista saadaan tasapainoinen henkilöstömääriltään, mutta myös suhteessa esimiestasoihin. Tavoitteena on välttää turhia esimiestasoja siellä, missä henkilömäärät tai tehtävät eivät tällaista edellytä.
  5. Arvioidaan strategia- ja konsernipalvelujen organisointia yhdessä tai erikseen eri näkökulmista.
  6. Määritellään liikelaitoksen valmistelun osa-alueet, valmistelun organisointi ja valmisteluun tarvittavat henkilöstöresurssit sekä alustava aikataulu. 

Ketkä osallistuvat jatkovalmisteluun? 

Jatkovalmistelua ohjaa ja johtaa vapaaehtoinen väliaikainen valmistelutoimielin. Lisäksi poliittinen seurantaryhmä on tiiviisti mukana valmistelussa, jolloin varmistetaan, että valmistelua viedään poliittisesti hyväksyttävään suuntaan. Ilman poliittista hyväksyntää voisi käydä niin, että maakuntavaltuusto ei hyväksyisi rakennetta, vaan palauttaisi sen kokonaan uudelleen valmisteltavaksi.

Valmistelua koordinoi poliittisen seurantaryhmän ja väliaikaisen valmistelutoimielimen nimeämistä henkilöistä ja valmistelijoista koostuva työryhmä. Itse rakenteen eri osien valmistelussa on mukana uudistuksessa mukana olevien organisaatioiden edustajia sekä valmistelijoita.

 

Millaisia vaiheita jatkovalmistelussa on?

Strategia- ja konsernipalvelujen tehtäviä on tarkennettu sekä toimintaperiaatteet määritelty joulukuussa 2018. Joulukuussa 2018 on käsitelty myös arviointi organisoitumisesta yhteen tai erikseen.

Liikelaitoksen esivalmistelu ja aluekehittämistoiminnon valmistelu on aloitettu. Tammikuussa 2019 käsitellään liikelaitoksen esisuunnitelma väliaikaisessa valmistelutoimielimessä ja aloitetaan liikelaitoksen ja sen rinnalla sote-järjestämistoiminnon jatkovalmistelu.

 

Kuka päättää lopullisesti konsernirakenteesta?

Konsernirakenteesta päättää vaaleilla valittu maakuntavaltuusto. Konsernirakenne on yksi niistä asioista, jotka tulevat maakuntavaltuuston päätettäväksi heti, kun se on aloittanut työskentelynsä.  

 

Voit tutustua luonnokseen Lapin strategia- ja konsernipalvelujen järjestämisestä täällä

 

9.1.2019 Rovaniemellä järjestetään strategiatyöpaja, jossa käsitellään maakuntastrategiaa, maakunnan elinvoimaa sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Maakuntastrategia on maakunnan keskeinen johtamisen väline, joka ohjaa maakunnan resurssien käyttöä ja määrittää toiminnan tavoitteet.