Palaa listaukseen

Ihmislähtöistä, laajaan kumppanuuteen perustuvaa hyvinvoinnin edistämistä Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla

Maakunnissa rakennetaan parhaillaan hyvinvoinnin edistämisen rakenteita, sekä valmistellaan muun muassa alueellisia hyvinvointikertomuksia. Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla hyvinvointityön keskiössä on ihminen ja ihmisten koettu hyvinvointi. Kehittämistyössä on tunnistettu, että varsin arkiset asiat johtavat kokemukseen siitä, että elämme hyvää arkea ja elämää. Ihmisten tarpeisiin vastataan laajalla kumppanuudella, eli hyvinvointityötä tehdään yhteistyössä eri sektorien toimijoiden kesken. Yhdessä tehty hyvinvointikertomus luo pohjan toimia hyvinvointityön kumppaneina.

Tällä kertaa blogissa kurkataan Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan alueelliseen hyvinvointityöhön, kahden toisiinsa kytkeytyvän blogitekstin kautta. Tämä teksti koskee Lapin hyvinvointikertomuksen valmistelua.

Hyvinvointi on koko elämä ja arjen mukavaa sujumista

Hyvinvointi on arjen mukavaa sujumista ja koostuu eri osa-alueiden tasapainosta elämässä.

Hyvinvointi kuuluu kaikille – kumppanuudella kohti Lapin alueellista hyvinvointikertomusta

”Hyvinvointi kuuluu kaikille Lapissa” on ajatus, jonka pohjalta olemme lähteneet rakentamaan alueellista hyvinvointikertomusta. Hyvinvointi kuuluu meille kaikille ja jokaisella on annettavaa lappilaisen hyvinvoinnin parantamiseksi. Yhdessä tehty hyvinvointikertomus luo pohjan toimia hyvinvointityön kumppaneina.

Kumppanuudelle rakentuva alueellinen hyvinvointikertomus edellyttää kaikkien osallistumista lappilaisen hyvinvoinnin ja sen edistämisen painopisteiden määrittämiseen. Eri toimijat, muun muassa sosiaalisen hyvinvoinnin, terveyden, liikunnan, kulttuurin, turvallisuuden, työllisyyden ja ympäristön aloilta, vaikuttavat osaltaan maakunnan asukkaiden hyvinvoinnin toteutumiseen. Jokainen tuo hyvinvoinnin kokonaisuuteen oman näkökulmansa. Näkökulmasta riippumatta kaikkien toiminnan ytimessä on lappilainen ihminen.

 

Tilastolliset indikaattorit kertovat keskimääräisestä pahoinvoinnista

Hyvinvoinnin kuvaamisessa keskiössä ovat yleensä tilastolliset indikaattorit, jotka kertovat hyvinvoinnista keskimäärin. Tai paremmin voisi sanoa, että ne kertovat keskimääräisestä pahoinvoinnista. Toteutuakseen indikaattorit tarvitsevat tietopohjaansa useita ihmiselämän tapahtumia, kuten huostaanottoja. Tämä on haaste vähäväkisessä Lapissa. Pienimmät kunnat jäävätkin usein ilman paikallista indikaattoritietoa. Indikaattorit eivät myöskään tavoita laajalla Lapin alueella harvasti asuvien ihmisten arkikokemusten moninaisuutta ja erilaisuutta.

Hyvinvointikertomuksen laadinnan yhteydessä päädyimme näkemykseen, että indikaattorit tarvitsevat rinnalleen paikallista ja alueellista kokemukseen perustuvaa syvällisempää ymmärrystä hyvinvoinnin tilasta ja sen haasteiden syistä. Tähän koimme tarvitsevamme tietokumppanuutta, johon jokainen tuo omaan asiantuntijuuteensa ja kokemuksiinsa pohjautuvan tiedon luomaan yhteistä käsitystä lappilaisesta hyvinvoinnista. Yhteinen tieto luo osaltaan perustaa käytännön hyvinvointityön kumppanuudelle.

 

Miten löydetään indikaattorit, jotka kuvaisivat parhaiten lappilaista hyvinvointia kokonaisuutena?

Lappilaisen tietopohjan rakentaminen aloitettiin tiiviillä elämänkaariajattelun mukaisella indikaattoripaketilla. Indikaattoriviidakosta pystyttiin yhdessä mm. hyte-, järjestö-, kulttuuri-, kunta-, liikunta-, nuoriso-, saamelais-, turvallisuus- ja työllisyystoimijoiden kesken valitsemaan ikäryhmittäin 12 indikaattoria.

Kompaktin indikaattoripaketin tehtävä on herätellä eri toimijatahojen mietteitä ja ideoita, ei uuvuttaa ja jumittaa ajatuksia loputtomalla indikaattorilistalla. Omaa asiantuntija- ja kokemustietoa on helppo peilata tiiviiseen pakettiin ja löytää oman näkökulmansa paikka, sekä tuoda esille valittujen indikaattoreiden toimivuus ja täydennystä vaativat kohdat.

Kaikkia indikaattoreita ei voida ottaa mukaan, joten luopumisen tuska oli kova. Vapauttava oivallus oli se, kun yksi turvallisuusalan toimija totesi: ”niin, ehkä se on niin, ettei tässä tarvitse olla kaikkia turvallisuusindikaattoreita, vaan edes yksi, joka muistuttaa, että turvallisuustoimijat on otettava mukaan, kun hyvinvointityötä tehdään”. Oivalluksen myötä eri toimijat pystyivät päästämään irti omista indikaattoreistaan ja pohtimaan yhdessä sitä, mitkä indikaattorit kuvaisivat parhaiten lappilaista hyvinvointia kokonaisuutena.

 

Kysely tuotti tärkeää lisää hyvinvointikertomuksen tietopohjaan

Indikaattoripaketti lähetettiin asiantuntija- ja kokemustietoa kerryttävän Lapin hyvinvointikyselyn liitteenä 30 erilaiselle toimijaryhmälle ja verkostolle. Jokaista pyydettiin välittämään kyselyä eteenpäin, mikäli huomasivat jonkin hyvinvointiin liittyvät toimijaryhmän puuttuvan jakelusta.

Tuloksena oli 24 vastausta paikallisilta ja maakunnallisilta julkisen- ja järjestökentän toimijalta sekä kokemusasiantuntijaryhmältä. Kysely tuotti tärkeää lisää hyvinvointikertomuksen tietopohjaan. Lisäksi tietopohjaan on otettu mukaan maakuntavalmistelun kuntakierrosten aikana työntekijöiltä ja asukkailta kerätty tieto, kuntien hyvinvointikertomusten ja kuntastrategioiden kärjet ja painopisteet sekä hyte-yhdyspintaan kohdistuneiden kuntakeskustelujen tulokset.

 

Tämän tietokokonaisuuden pohjalta määritelemme yhdessä alueellisen hyvinvointikertomuksen vision ja painopisteet lokakuun lopulla järjestettävässä monitoimijaisessa työpajassa. Vielä emme tiedä ketkä kaikki osallistuvat tähän tärkeään työhön. Toivotamme kaikki tervetulleeksi vaikuttamaan ja osallistumaan lappilaisen hyvinvoinnin edistämiseen tasavertaisessa kumppanuudessa. Hyvinvointi kuuluu kaikille.