Palaa listaukseen

Elinvoimasopimus kuntien hyvinvointityön ja elinvoiman edistäjänä Pohjois-Pohjanmaalla

Elinvoimasopimuksessa luodaan kunnan toimijoiden (kunta, yritykset, yhdistykset, oppilaitokset) yhteisen kehittämisen ja hyvinvoinnin edistämisen, eli elinvoimaisuuden sopimusmalli. Elinvoimasopimus suuntaa toimintaa asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen, edistää yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja mahdollistaa tasavertaisen kumppanuuden eri toimijoiden kesken. Uskomme, että elinvoimaisuuden sopimusmallista hyötyvät myös tulevat maakunnat!

Elinvoimasopimus on kuntayhteisön johtamiseen erinomainen väline
(Raahen hyvinvointikuntayhtymän johtaja Hannu Kallunki).

Elinvoimasopimusta on kehitetty Lapin liiton koordinoimassa Maaseudun arjen palveluverkosto –hankkeessa. Sopimuksen idean takana on Raahen hyvinvointikuntayhtymän johtaja Hannu Kallunki. Vaalan kunnassa allekirjoitettiin elinvoimasopimus ensimmäisenä kuntana Pohjois-Pohjanmaalla. Kunta järjesti Tehdään yhdessä meidän Vaala! –tilaisuuden 21.5.2018. Tilaisuuden yhteydessä haastattelemani Hannu Kallunki kertoi elinvoimasopimuksen synnystä ja merkityksestä.

-Mistä idea elinvoimasopimukselle syntyi?

Hannu:- Elinvoimasopimus on jatkoa hyvinvointisopimukselle, joka oli myös oma ideani kun toimin hyvinvointiyhteistyöryhmän puheenjohtajana. Mietimme aikanaan, että miten saisimme kaikki toimijat vahvemmin sidottua tähän mukaan ja siitä se ajatus syntyi. Elinvoima ja hyvinvointi kunnan tehtävinä liittyvät vahvasti yhteen, niitä ei kannattaisi erottaa. Ihanneajatuksen mukaan kunnassa tehdään strategiaprosessi yhdessä ja jokainen toimija voi löytää siitä oman osansa, eli miettiä millä asioilla voi strategiaa toteuttaa. Sen ei tarvitse olla yhden toimijan osalta kovin iso juttu ja jos tämmöinen syntyy, niin se vie kuntaa eteenpäin kun kaikki puhuvat samasta asiasta, omista lähtökohdistaan. Taustalla on muutostilanne, joka panee kunnat pohtimaan strategiaa ja tehtäviään ja tämä onkin oivallinen tilanne hyödyntää elinvoimasopimus-ajattelua.   

– Mikä merkitys elinvoimasopimuksella on mielestäsi kunnan hyte-työssä?

Hannu:-Kun prosessi on riittävän osallistava ja siihen sitoudutaan, niin se tuo kaikille omaksi sen asian, että tämä on meidän juttu, jota me halutaan viedä omalta osaltamme eteenpäin.  Ja jos ajatellaan vaikka jotain järjestöä, niin se ei ole sitten enää vain sen järjestön toiminta, vaan me ollaan osa tätä kuntayhteisöä. Asia nähdään tärkeäksi, kunnan strategia etenee ja eri toimijat ovat siinä osallisena.

-Sopiiko elinvoimasopimus mielestäsi myös muihin kuntiin?

Hannu:-No ehdottomasti sopii. Tietenkin sen luonne vaihtelee. Jos on iso kunta, niin täytyy miettiä millä tavalla sitä prosessia toteutetaan, jotta siihen saadaan kaikki mukaan. Periaatteessa sama toimintamalli sopii minusta kaikkiin kuntiin, nyt puhutaan paljon tämmöisestä kuntayhteisön johtamisesta, se ei ole pelkästään kuntaorganisaation vaan kuntayhteisön johtamista, siihen tämä on aivan erinomainen väline.

 

Hyvinvointi ja elinvoima ovat erottamattomat

Haastattelin Vaalassa myös kunnanjohtaja Miira Raiskilaa ja hyvinvointijohtaja Pirjo Nikulaa, jotka kertoivat elinvoimasopimuksen merkityksestä Vaalassa.

-Mitä tämä elinvoimasopimus tarkoittaa Vaalassa?

Miira: –Tämä on nyt semmoisen yhteistyön symboli minun mielestä, että me ollaan kovasti koitettu täällä tätä me-henkeä ja joukkuetta täällä korostaa ja nyt sitten tämä konkreettisesti kokoaa kunnan alueen toimijat: kunnan, yritykset, yhdistykset ja muut yhteen. Työskentelemään yhteisten tavoitteiden eteen.

Pirjo: -Ja sitten kun on sopimus joka allekirjoitetaan, niin uskomme sen myös sitouttavan toimijoita, eli osallistutaan siihen yhteiseen tekemiseen ja me-hengen luomiseen. Tässä taustalla on pitkä ja laaja kehittämisprosessi, jossa kuntastrategiaa, hyvinvointikertomusta ja hyvinvointisuunnitelmaa on valmisteltu eri toimijoiden kanssa yhteistyössä. Nyt oli sopiva hetki allekirjoittaa tämä sopimus.

Miira: –Vaalassa on tämmöinen osallistumisen kulttuuri jo olemassa, joten on helppo lanseerata elinvoimasopimus, johon kaikki pystyvät sitoutumaan.  Haluan vielä korostaa, että hyvinvointi ja elinvoima ovat erottamattomat. Tyytyväiset ja onnelliset asukkaat luovat elinvoimaisen kunnan.

 

Elinvoimasopimusta valmistellaan myös useissa muissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa. Maaseudun arjen palveluverkosto –hanke toimii Pohjois-Pohjanmaalla 15 kunnassa sekä Lapin kunnissa. Lisätietoa kehittämistyöstä saa verkostokoordinaattori Terttu Piipolta (terttu.piippo@lapinliitto.fi , 040 7014811).

STM:n uutinen (20.6.2018) Arjen turvaa – mallin jalkautumisesta Pohjois-Pohjanmaalle löytyy täältä.