Palaa listaukseen

Asiantuntijuus kuntien uudistamisessa

Kuntien uudistuminen on kenties ajankohtaisempi aihe kuin koskaan. Sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa kuntien rooli ja tehtäväkenttä muuttuvat tulevina vuosina merkittävästi. Kunnat eivät pärjää seuraamalla passiivisesti muutoksia, vaan niiden on menestyäkseen kyettävä uudistamaan toimintaansa aktiivisesti. Kansalliselta tasolta johdettu rakenteellinen uudistustyö luo raameja kuntien toiminnalle ja niiden sisäiselle uudistamistyölle, mutta kunnat päättävät jatkossakin itsehallinnollisen roolinsa mukaisesti toimintansa toteuttamistavoista paikallistasolla. Kunnat toimintaympäristöineen ovat erilaisia, ja hyviä tuloksia saadaan aikaan monin tavoin!

Uudistamisprosessien onnistuminen riippuu niissä hyödynnetystä asiantuntijuudesta. Asiantuntijoilla on keskeinen rooli uudenlaisten ratkaisujen löytämisessä ja ideoiden luomisessa. Kunnissa on perinteisesti totuttu hyödyntämään kuntaorganisaation sisäistä asiantuntijuutta. Yhteistyötä eri sektoreiden toimijoiden kanssa tehdään nykyisin enenevissä määrin, mutta yhteistyö organisoituu edelleen turhan usein kyselyjen, mielipidetiedustelujen, lausuntopyyntöjen ja erilaisten kuulemisten muodossa. Paikka yhteistyölle löytyy usein vasta siinä vaiheessa, kun valmistelu on jo pitkälle edennyt. Puheissa tämä kuuluu osallistamisena ja muiden mukaan ottamisena ”meidän” kehittämiseen.

Kun uudistamisprosessi on aidosti yhteinen, ovat eri tahot mukana alun ideointivaiheesta käytännön toteutukseen ja arviointiin saakka. Näin uudet toimintatavat syntyvät yhteistyön tuloksena, erilaisten asiantuntijuuksien yhdistyessä. Uudistamisen kannalta tämä on hedelmällistä, sillä uusien innovaatioiden tunnistetaan saavan alkunsa juuri toimintojen rajapinnoilla. Tämä on tullut todistetuksi niissä lukuisissa työpajoissa, joissa olemme tuoneet eri alojen ihmisiä yhteen pohtimaan esimerkiksi eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvointiin liittyviä haasteita.

 

MITEN KUNNISSA VOIDAAN TUKEA TOIMIJOIDEN VÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ JA MAHDOLLISTAA KOLLEKTIIVISEN ASIANTUNTIJUUDEN SYNTY?

Kunnissa tarvitaan rakenteita ja toimintatapoja, jotka mahdollistavat eri toimijoiden välisen vuorovaikutuksen ja uuden tiedon luomisen. Ennen kaikkea tarvitaan kuitenkin uudenlaista dialogista toimintakulttuuria, jossa kehittämisen keskiössä oleva ”me” omaksutaan kuntaorganisaatiota laajemmaksi kuntayhteisöksi. Tällöin kehittämisen keskiössä voivat olla paitsi viranhaltijat ja luottamushenkilöt myös muun muassa kuntalaiset, järjestöt, yritykset ja alueen oppilaitokset. Dialogisuus kuntayhteisössä näkyy tasavertaisena keskusteluna: eri toimijoiden näkökulmien kuunteluna, tavoitteena ymmärtää erilaisia ajattelutapoja ja yhteisten ratkaisujen etsimisenä.

Menestyvät kunnat ovat tulevaisuudessa niitä, jotka uudistavat toimintaansa omista lähtökohdistaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Olennaista on toiminnan ideointi, valmistelu, toteuttaminen ja arviointi yhdessä kumppaneiden kesken. Esimerkiksi järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö voi olla paljon muutakin kuin niiden toimintojen rahallista tukemista tai toimintoihin ohjaamista. Järjestöissä on vapaaehtoistoiminnan ohella vahvaa ammatillista osaamista niiden kohderyhmiä koskevissa asioissa. Järjestöissä on syntynyt vuosikymmenten kuluessa useita vaikuttavia toimintoja päihdeongelmaisten vertaistuesta vapaaehtoiseen pelastuspalveluun. Osa toiminnoista on vakiintunut julkisen sektorin hoidettavaksi, kuten esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitossa alkunsa saanut äitiys- ja lastenneuvolatoiminta. Järjestökentän monipuolinen ja vahva asiantuntijuus esimerkiksi kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä kannattaa hyödyntää kehittämistyön eri vaiheissa.

Kuntien perimmäisenä tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Jo nyt on olemassa useita loistavia esimerkkejä dialogisista toimintatavoista, joilla on luotu uudenlaisia ratkaisuja näiden tehtävien hoitamiseksi kunnissa. Esimerkkeinä mainittakoon Arjen turvaa -hankekunnista Pudasjärven osallistuva budjetointi ja ryhmätyöllistämisen malli, Enontekiön kunnan ja yhdistysten yhteistyöasiakirja ja Utajärven uusi hallintomalli. Kaikkien edellä mainittujen takana on toimintakulttuurillinen muutos, jossa on oivallettu eri toimijoiden asiantuntijuuden hyödyntämisen merkitys kunnan hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden edistämisessä.