Palaa listaukseen

Arvioinnilla hyvät kehittämistyön tulokset näkyville ja jakoon!

Arviointi on olennainen osa kehittämistyötä. Arvioinnin avulla saadaan tietoa toiminnan tuloksista ja kehittämistarpeista. Kun puhutaan hyvinvointia edistävästä ja ennalta ehkäisevästä työstä, on arviointi erityisen haasteellista, mutta mahdollista. Hyvin suunniteltuna arvioinnin avulla voidaan tehdä työtä näkyväksi ja se auttaa perustelemaan toimintojen ja kehittämistyön kannattavuutta. Arvioinnin avulla voidaan myös tukea hyvien käytäntöjen leviämistä kuntien välillä.

Keskustelimme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoissuunnittelija Pia Hakamäen kanssa arvioinnin merkityksestä kunnille ja kehittämistyölle. Pia työskentelee SOIHTU-arviointitutkimuksessa (Maaseudun kehittämisrahasto), jossa tutkitaan Sallan, Sodankylän, Utajärven, Vaalan sekä Pudasjärven verkostomaisen hyvinvointityön kehittämistä. SOIHTU-tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa kuntien toimintatapojen muutostekijöistä ja toimintatapojen vaikutuksista palveluiden järjestämiseen ja saavutettavuuteen, kuntalaisten hyvinvointiin ja osallisuuteen sekä kuntatalouteen. Tutkimuksessa pyritään saamaan näkyväksi kuntien kehittämistyön tavoitteet ja muutospyrkimysten logiikka. Myös muutoksiin edistävästi tai estävästi vaikuttavia tekijöitä tutkitaan.

Pia, miten kunnat hyötyvät kehittämistyön arvioinnista?

-Monessa kunnassa mietitään uusia toimintatapoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä yhteistyökäytäntöihin. Tässä tutkimushankkeessa selvitetään, minkälaiset ratkaisut ovat toimineet ja tuottavatko ne hyvinvointia ja elinvoimaa kunnalle. Ydinasia on se, että hyviksi todettuja toimintakäytänteitä tulee ottaa käyttöön ja levittää kuntien välillä. Edellytyksenä kuitenkin on, että hyvät käytänteet tunnistetaan ja arvioidaan. Muutokset eivät yleensä etene suoraviivaisesti, vaan kehittämisen polut ovat usein polveilevia ja matkalla tulee vastaan myös yllätyksiä.

Millaisia tuloksia on tässä vaiheessa nähtävillä?

-Keskeisiä havaintoja on se, että kun työn painopisteenä pienehkössä, harvaan asutussa kunnassa on ennalta ehkäisevä työ ja varhainen tuki, niin työ vaatii ja edellyttää hyvää yhteistyötä useiden toimijoiden kanssa. Ensinnäkin tarvitaan vahvaa kuntajohtamisen näkökulmaa toiminnan kehittämiseen. Ilman seurantatietoa ja kunnan johdon tukea tämmöiset hyvät kehittämisprosessit eivät etene, tai ne eivät pääse sellaiseen pisteeseen, että ne jäisivät elämään ja pysyviksi toimintatavoiksi. Toiseksi järjestötoimijoiden rooli korostuu ja on erittäin ratkaiseva. Kuntien palautteen mukaan SOIHTU-tutkimuksessa toteutettavasta arvioinnista on jo nyt, aineiston keruuvaiheessa, ollut hyötyä myös kunnan kehittämistyön päämäärien kannalta. Yhden kuntaedustajan näkemyksen mukaan ”arviointi on antanut luvan tehdä asioita järkevällä tavalla”. Eli arviointiin osallistuminen on vaatinut päämäärän, tavoitteiden ja keinojen määrittelyä.

Entä Pudasjärven tapaustutkimuksen havainnot?

-Pudasjärven case-tutkimus kohdistuu vuosille 2012–2014, jolloin Pudasjärvellä toteutettiin edellistä Arjen turvaa-hankekautta. Arvioinnissa tarkastellaan kunnan työllistämistoimenpiteiden vaikutuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön. Alustavien tulosten perusteella näyttää siltä, että perusterveydenhuollon avopalveluiden käyttö jakaantuu varsin epätasaisesti työttömien välillä. Nimittäin alle viidesosa pitkäaikaistyöttömistä käytti puolet kaikista pitkäaikaistyöttömien käyttämistä perusterveydenhuollon avopalveluista. Heti työllistämistoimenpiteiden jälkeen palvelujen käyttö hieman kasvoi ja hyvä niin. Kun työttömät työllistyvät, palvelujen käyttö pienenee vertailuryhmään eli työttömiin verrattuna. Jatkotyössä selvitetään vielä samaan aikaan tapahtuneita muutoksia sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden käytössä.

-Pudasjärven alustavat tulokset osoittavat, että toisin tekemällä voidaan saavuttaa pitkäaikaisia tuloksia. Pudasjärvellä pitkäaikaistyöttömien määrä on jäänyt useiksi vuosiksi kansallisen keskiarvon alapuolelle. Aika näyttää pysyykö Pudasjärven työttömyys edelleen kansallista tasoa vähäisempänä. Tutkimus osoittaa, että heikommassa asemassa olevien tilanteeseen voidaan vaikuttaa. Panostamalla työllistämiseen ja järjestöjen ja kyläyhdistysten kanssa yhteistyöhön, vaikutetaan laajasti kuntalaisten hyvinvointiin sekä kunnan elinvoimaisuuteen.

SOIHTU-tutkimuksen tuloksista tehdään maaseutupoliittisia suosituksia maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) pyynnöstä. Suositukset laaditaan kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason näkökulmista. Kevään aikana kaikki arvioinnissa mukana olevat kuntien yhdyshenkilöt ja kunnanjohtajat osallistuvat delfoi-menetelmällä toteutettavaan suositusten laadintaan. Tutkimustieto julkaistaan ensi vuoden puolella helppolukuisessa, kiteytetyssä muodossa.