pohjatietojen kokoaminen maakunnalle siirtyvän kiinteän ja irtaimen omaisuuden osalta, valmistelua väliaikaiselle valmistelutoimielimelle, kunnille ja kuntayhtymille voimaanpanolain 4. luvun mukaista jatkotyötä varten.

Omaisuuteen, kiinteistöihin sekä niiden vastuisiin tietojen keruu

Esivalmistelussa huomioidaan hallituksen linjaukset omaisuuden ja vastuiden siirrosta, tilojen vuokrauksesta siirtymäkaudella sekä tukipalveluita koskevista valtakunnallisista palvelukeskuksista.
Hallituksen linjaukset omaisuuteen, kiinteistöihin sekä niiden vastuisiin liittyen

Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymien sekä maakuntien liittojen omaisuus siirretään maakuntiin suoraan lain nojalla eli niiden omaisuus, vastuut ja velat siirtyvät yleisseuraantona maakunnalle.
Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat toimitilat siirtyvät vuokrasopimuksen nojalla maakunnan hallintaan siirtymäkauden ajaksi. Siirtymäkauden vuokrasopimus on voimassa vähintään kolme vuotta ja maakunta voi pidentää sopimuksen voimassaoloa vuodella. Siirtymäkauden jälkeen maakunta vuokraa kunnalta ne tilat, jotka se toiminnassaan tarvitsee. Vuokran määräytymisestä annetaan tarkempia määräyksiä valtioneuvoston asetuksella.

Maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvaan toimintaan liittyvä kunnan omistama irtaimisto eli koneet kalusteet, laitteet, materiaalit sekä immateriaaliset oikeudet ja muut luvat siirtyvät maakunnalle. Siirtyvään irtaimistoon eivät kuulu kunnan osakeomistukset, lukuun ottamatta sel-laisen osakeyhtiön osakkeita, jonka tosiasiallinen päätoimiala on sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen; joka on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 6 – 8 §:n tarkoittamalla tavalla kunnan tytäryhteisö, omistusyhteysyritys tai osakkuusyritys ja jonka kanssa kunnalla on 1. päivänä tammikuuta 2019 voimassa oleva sopimus sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta.

Kunta siirtää maakunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseen liittyvät sopimukset. Jos sopimus liittyy myös kunnan jäljelle jääviin tehtäviin eikä sitä olisi mahdollista siirtää tai jakaa, kunta ja maakunta sopivat, miten sopimukseen liittyvät vastuut jakautuvat kunnan ja maakunnan välillä sopimuksen voimassaoloajan.
Vapaaehtoisten sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymien omistamiin toimitiloihin, irtaimistoon ja sopimuksiin sovelletaan samoja periaatteita kuin kunnan omistamiin toimitiloihin ja irtaimistoon.

Maakunta siirtää omistukseensa tulleet kiinteistöt, kiinteistön hallintaan oikeuttavat kiinteistö-osakeyhtiöiden osakkeet, maanvuokrasopimukset sekä toimitilojen vuokrasopimukset maakuntien yhdessä omistamalle valtakunnalliselle toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskukselle.

Esitys maakuntien toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskuksesta

Hallituksen linjaukset pitävät sisällään esityksen, jonka mukaan perustetaan maakuntien omistama toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus, joka hallinnoi maakuntien kiinteistöomaisuutta mukaan lukien kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeet, maanvuokrasopimukset ja toimitilojen vuokrasopimukset.

Toiminnan tarpeisiin vastaavat tilat ja toiminnan häiriötön jatkuminen maakuntien aloittaessa vuonna 2019 edellyttävät nopeasti käynnistyvää valmistelutyötä. Maakunnille siirtyvät sairaan-hoitopiirien ja erityishuoltopiirien (sekä maakuntien liittojen) kiinteistöt ja niihin kohdistuvat velat sekä ulkopuolisten kanssa solmitut vuokrasopimukset. Kuntien kiinteistöomaisuutta ei siirretä, vaan maakunnat vuokraavat siirtymäkauden ajaksi tilat kunnilta.

Perustettava toimitila- ja kiinteistöhallinnon valtakunnallinen palvelukeskus toimii tulevaisuudessa maakuntien omana tilakeskuksena. Palvelukeskus toimii yhtiömuodossa. Sen perustamistoimista vastaa valtio ja niiden osakkeet ja määräysvalta luovutetaan maakunnille.

Maakunnat päättävät tarvitsemistaan tiloista ja vuokraavat ne käyttöönsä palvelukeskukselta. Palvelukeskus rakennuttaa tai vuokraa ulkoa tiloja ainoastaan maakuntien toimeksiannosta (vuokrasopimus) eli ei markkinoilla tapahtuvaan (julkiseen) toimintaan. 

Valtakunnallinen palvelukeskus tukee maakuntien toimintaa myös siten, että se tuottaa ajantasaista tilatietoa käytössä olevasta tilakannasta hyödyntäen moderneja digitaalisia välineitä. Palvelukeskukseen on myös mahdollista keskittää ja edelleen kehittää kaikkien maakuntien käyttöön esimerkiksi sairaalakiinteistöihin liittyvää osaamista.

Yhtiön perustamisen esivalmisteluun on nimetty selvityshenkilöksi toimialajohtaja Olavi Hiekka Senaatti-kiinteistöstä, jonka tehtävänä on koota tietoa yhteistyössä sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien ja maakuntien valmisteluelimien kanssa. Lisäksi valmistelua tehdään tiiviissä yhteistyössä kuntayhtymien ja kuntien kanssa.

Kiinteistöjä, omaisuutta, toimitiloja ja sopimuksia koskevien tietojen kerääminen

Esivalmisteluvaiheessa kootaan seuraavat tiedot:
• siirtyvästä kiinteistökannasta
• kiinteistöpalvelujen henkilöstöstä
• vuokra- ja palvelusopimuksista
• rakenteilla olevista kiinteistöistä
• rahoitusjärjestelyistä sekä
• kunnilta vuokrattavista tiloista.

Tietojen keruun vastuut, aikataulut ja syntyvät tuotokset

Esivalmistelu käynnistyy niin, että ensin selvitetään maakunnille siirtyvät sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien sekä maakuntien liittojen kiinteistöt ja niihin kohdistuvat velat sekä ulkopuolisten kanssa solmitut vuokrasopimukset.

Selvitysmiehen tehtävä on koota tarpeen mukaiset tiedot yhteistyössä sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien ja maakuntien valmisteluelimien kanssa. Valmistelun tueksi perustetaan syksyn 2016 aikana laajat valmistelu- ja projektiryhmät.

Tämän jälkeen selvittely jatkuu muiden siirtyvien kiinteistöjen, keskeneräisten hankkeiden ja vuokrasopimusten kartoittamisella ja tiedon viemisellä yhdenmukaisessa muodossa yhteen tilatietojärjestelmään.
Vuokrasopimuksiin liittyvä tiedon keruu tehdään tiiviissä yhteistyössä kuntayhtymien ja kuntien kanssa niin ikään valtakunnallisen selvitysmiehen johdolla. Lapin osalta selvittelyä koordinoi projektipäällikkö.

Tiedon keruun lopputuloksena saadaan yhteenveto maakunnalle siirtyvästä omaisuudesta (kiinteistöt ja muu omaisuus) sekä muista sitoumuksista esimerkiksi toimitilojen osalta.